”Somebody might say it’s just dance, I say that it’s a way of life.”

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Spagaatti hallussa(ko)

Iltoja kaikille! Blogissa ei olekaan hetkeen tapahtunut mitään, mutta nyt siihen tulee muutos. Sillä koeviikosta on selvin nahoin päästy läpi joten voinkin taas paneutua vain ja ainoastaan blogiini. On ilo jälleen jakaa mietteitäni ja tänään ajattelinkin aloittaa tällä puhutulla aiheella spagaatilla, joten eikun asiaan…

Jokainen meistä haluaisi olla notkea ja kykenevä taipumaan kuin kuminauha. Notkeaksi tuleminen saattaa kuitenkin vaatia vuosien treenin, joillakin taas vähempi hien valuttaminen riittää. Toiset ääripään ihmiset ovat jo luonnostaan notkeita ja hyvin taipuvaisia. Jokaisella meillä on erilainen keho ja rajat siitä mitä kykenemme kropallamme tekemään. Rajojaan voi kuitenkin aina hiota juuri mm. notkeammaksi!

Itse olen yksi näistä ihmisistä ketkä haaveilevat olevansa notkea ja hyvin taipuisa. Asia ei kuitenkaan jää vain haaveiluksi kohdallani vaan teen töitä tavoitteeni eteen mm. pyrin venyttelemään päivittäin noin 30-60 min. ajan. Unelmani olisi kykenemään tekemään täydellinen spagaatti. Olin aikoinaan pistänyt pari vuotta vanhasta Evita-lehdestä talteen kiinnostavan artikkelin liittyen juuri spagaattiin ja siinä kerrotaan näin:

”Ihmiset jaetaan ruumiinrakenteensa puolesta karkeasti kolmeen ryhmään:

Leptosomi on rakenteeltaan pitkä ja hoikka. Vilkkaan aineenvaihdunnan vuoksi ylipainoa kerääntyy harvoin. Kudokset ovat luonnostaan elastisia, mutta lihasvoiman hankkiminen on työlästä. Spagaatti onnistuu leptosomilta vähällä treenaamisella. 

Pyknikko on pyöreä ja lyhyt. Aineenvaihdunta toimii hitaasti, minkä vuoksi ylipainoa kertyy helposti. Pyknikon on helppoa hankkia voimaa, notkeutta ja kestävyyttä. Spagaatti vaati yleensä määrätietoista harjoittelua. 

Atleettisella tyypillä on vahvat, kehosta erottuvat lihakset. Luusto on kulmikas. Atleetti on hyvä lihasvoimaa vaativissa lajeissa, mutta kudokset ovat kireät. Spagaattiin venyminen on työlästä, jopa mahdotonta."
Mirja Aarnio

Itse olen juuri tämä leptosomi. Olen notkea ja samaan aikaan jäykkä. Kuulostaa aika sekavalta, mutta riippuu kovasti siitä mitä liikettä pyrin tekemään. Saan mm. nostettua jalan 90 °C kulmaan ja tämänkin vain kun olen kunnolla lihakseni lämmitellyt. Ylemmäs en kuitenkaan pääse ja tämäkin onnistuu helpommin oikea- kuin vasemmanjalan kanssa. Vasen jalkani tahtoo miltei aina pistää vastaan venytellessäni. Aika jännä juttu sinänsä, että jalat venyvät erilailla. Omistan kuitenkin hyvin aukikiertyneet lonkat, minkä olen huomannut mm. istuessani risti-istunnassa ja saan tästä kevyesti painettua polveni lattiaa vasten. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin juuri baletissa vaaditaan hyvä aukikierto jaloissa, jotta tanssija kykenisi ojentamaan jalkansa täydellisesti sekä nostamaan niitä korkealle ilmaan. Tästä siis tuskin tulee olemaan haittaa tunneillani.

Spagaattiin taitoni eivät kuitenkaan ole koskaan yltäneet. Hiukan olen hipaissut rimaa, mutta siihen se sitten onkin jäänyt. Päätinpä sitten ryhtyä etsimään netin suuresta ja ihmeellisestä maalimasta ihan perus venyttely ohjeita mitkä edesauttaisivat spagaatin pyrkimiseen. Naputtelin sitten Googlen hakusanaksi ”Spagaatti” ja tämä ehdottikin ”Spagaatti viikossa”. Olin aivan hämilläni. Voiko tosiaan spagaatin saada aikaan viikossa, kun itse olen tätä yrittänyt tehdä jo monia vuosia. No, päätin mielenkiinnosta kuitenkin katsoa mitä tällä haulla sitten oikein löytyisi.

Ensimmäisenä ruutuun ilmestyi FFFifin blogi, missä oli näpsäisty kuva lehtileikkeestä, missä luvattiin spagaatti viikossa! Aika huikeaa, jos tämä tosiaan olisi mahdollista. Kyseisen leikkeen venyttely liikkeet eivät olleet kummoiset sekä helposti toteuttavissa. Kuulostaa kuitenkin hurjalta, että saisin tehtyä spagaatin viikossa. Viikossa tai kahdessa enpähän mitään menettäisi, sillä spagaatin osaaminen on maalini eikä päivämäärä milloin sen osaan.

FFFifin blogista otetut spagaatin venyttely ohjeet.
Liikkeet on selitetty selvästi, joten toteutus onnistuu ongelmitta.
Ryhdyinkin sitten oikopäätä harjoittamaan artikkelin liikkeitä. Ensin tietysti täytyy aina lämmitellä kehonsa kunnolla ennen liikkeiden tekoa tai minkään muun treenin aloittamista, sillä kuminauhakin venyy paljon paremmin lämpimänä kuin jäisenä.

Toistin annettuja liikkeitä muutamaan otteeseen, kunnes tapahtui se mitä olin jo kauan odottanut… loppujen lopuksi takalistoni istahti maahan! Kirjaimellisesti istuin lattialla. Aivan mahtava tunne! ”Minä tein sen, spagaatin!”: huusin ja kiljuin onnesta. Suuri ilo muuten niin pienestä asiasta, mutta monien turhauttavien vuosien yrittämisen jälkeen sain sen vihdoin ja viimein tehtyä! Voi hyvinkin olla mahdollista, että tuolloin aina spagaattia yrittäessäni tehdä olen toteuttanut sen teknisesti väärin minkä takia spagaatti tahtoi aina jäädä sen pari kolme senttiä vajaa lattiasta, mutta nyt ohjeen löydettyäni taisin oivaltaa asian ja oppia sen oikean tavan spagaatin tekoon. Mahtavaa! En olekaan niin kankea kuin luulin. Tästä varmasti tulee olemaan plussaa balettitunneilla. Tuskin haittaakaan.

Jos haaveenasi on saada toteutettua spagaatti, niin suosittelen lämpimästi kokeilemaan tätä kyseistä ohjetta. Joo, onhan kyseinen artikkeli muutaman vuoden vanha, mutta se ei vie takuuta siitä ettei se toimisi ja minä olenkin elävä todiste siitä että tämä todella toimii!

Tuloksia tulee takuulla, kunhan vain teet neuvottuja liikkeitä päivittäin. Niin eiköhän se spagaatti viikossa luonnistu kuin vettä vaan tai vaikka samana päivänä! Ken tietää mitä tuleman pitää, mutta siitä olen täysin varma, ettei luovuttaa saa. Kaikki ei kuitenkaan tapahdu vain sormia napsuttamalla vaan vaativat aikaa, joten jos todella jotain haluat, niin anna täten kaikkesi sen toteuttamiseen! Näin myös syntyy tuloksia ja huomaat pikkuhiljaa kehossasi tapahtuvan muutoksi mm. notkeuden suhteen.

Jos sinulta kuitenkin sattuu innostus uupumaan, niin suosittelen lukemaan tämän postauksen uudelleen läpi, niin jospa se nostaisi mielialasi ja puhdin taas täyteen mittaansa! Sillä jos minä pystyn siihen, niin myös sinäkin!

Nykyään spagaatti luonnistuu minulta kun olen lämmitellyt kunnolla. Lämmiteltynä saan tehtyä spagaatin oikea jalka edellä. Vasen jalka kuitenkin pistää vielä hiukan vastaan, mutta toivottavasti saadaan sekin vielä taivutettua spagaattiin. Eikun vain treeniä ja lisää treeniä, niin eiköhän hyvä tule!


Jasmin

maanantai 23. syyskuuta 2013

Kurkistus viikkooni sekä pienen tauon paikka

Huomenia vai pitäisikö tähän aikaan sanoa päivää!

Jaan hiukan vain kuulumisiani ja tapahtumiani viimeviikolta. Ihana näin heti kärkeen ilmoitan, etten tule hetkeen pääsemään tietokoneen äären, joten postauksia ei blogiin hetkeen kuulu. Syy tähän on yksinkertaisesti koulu, sillä tällä hetkellä on menossa koeviikot, joten päiväjärjestelyihini kuuluu vain ja ainoastaan ahkeraa pänttäystä. Palailen kuitenkin mahdollisimman pian baletin pariin!

Tanssitunneilla on käyty ja opittu paljon uutta. Niistä kuitenkin lisää myöhemmin. Harjoitustossut tilattiin jo viimeviikolla, mutta eivät ole vieläkään tulleet vaikka lupasivatkin lähetyksen saapuvan parin päivän sisään. Viestiä on kyllä laitettu perään asiasta, joten toivottavasti pian postiluukulle ne ilmestyvät.

Kovasti olen ahkerasti joka ilta ennen nukkumaan menoa palautellut mieleeni asioita mitä olemme balettitunnilla käyneet läpi sekä toteuttanut niitä parhaani mukaan. Aina kyseisiä harjoituksia tehdessäni kun olen mm. kyykistynyt pliéhen ja siskoni on sattunut kulkemaan ohi on hän aina tokaissut perään: ”Pakkomieleinen baletista.” Voi tosiaan olla, että olenkin, mutta ilman intohimoa, uhrautumista sekä pakkomielteisyyttä ei hyväksi balettitanssijaksi tulla.

Niin tai näin baletti kulkee aina mukanani mielessä sekä vahvasti sydämessäni, näin hienosti sanottuna! Olen varmasti toitottanut kyseistä asiaa jo monesti, mutta sanonpa sen nyt vielä kerran…Olen aivan haltioissani baletista! Tätä tunnetta on jopa vaikea sanoiksi pistää. Olisi ihanaa jakaa tätä intohimon tunnettani ja iloa muidenkin kanssa, mutta ystäväpiiriini ei vain valitettavasti kuulu yhtään baletinharrastajaa, joten heitä ei aina jaksa kiinnostaa toitotukseni baletin hienoudesta. Pakko minun on intoni kuitenkin johonkin tai jonkun kanssa purkaa, joten siitäpä syystä minulla on tämä blogi, ratkaisu ongelmiini!

Olenkin törmännyt blogini kautta ihmisiin ketkä ovat tai olivat itse baletinharrastajia ja tietävät paljon asiasta. Tohdin uskoa, että ymmärrätte mistä oikein höpisin kun puhuin suuresta innostuksestani balettia kohtaan ja olette varmasti myös kokeneet saman ihanan tunteen, ellette koe nykyäänkin!

Kaikin puolin mieluisa viikko on ollut ja toivon kaikille teille hyvää viikon alkua ja nähdään sitten pian kun ole saanut hoidettua kokeeni pois alta!



Jasmin

lauantai 14. syyskuuta 2013

1. Balettitunti - alku jännitystä

Pahoitteluni kun kirjoitan tunnistani näin myöhään.  Netti yhteytemme on reistaillut viime viikosta lähtien, joten en ole kyennyt kirjoittelemaan hetkeen, mutta nyt taas toimii ja pääsette kuulemaan hiukan viime tunnin tapahtumista!
Vihdoin ja viimein balettituntini sitten alkoivat! Kauan sitä on odotettukin. Aikuisbaletti on Vanajaveden pitämiä kursseja ja tämä kyseinen kurssi järjestetään Verkatehtaalla sunnuntaisin 15.30-16.45 eli tunti ja viisitoista minuuttia.

Herättyäni kauniina sunnuntaiaamuna olin aivan töpinöissäni, sillä tämä oli se päivä jolloin pääsisin oikealle balettitunnille ja pääsisin näin oppimaan balettia.. Kiedoin hiukseni nutturalle donitsin avulla, niin kuin balettitanssijoilla yleensä hiukset ovat laitettuna sekä keskustelin äitini kanssa vaatetuksestani. Päädyimme siihen tulokseen, että pukisin balettipuvun sekä tanssihousut. Näillä varustein olisi helppo toistaa annetun liikkeet sekä nämä ovat todella mukavat yllä. Laitoin kuitenkin jalkaan vielä shortsit, sillä pelkkä balettipuku päällä tuntuu hieman paljaalta, mutta enköhän siihen ajan myötä tule tottumaan.



Valitsin yhden omistamistani balettipuvuista, mustan sellaisen sekä mustat tanssihousut ja päälle vielä mustat shortsit (nämä ovat todella joustavat ja mukavat päällä) eli koko mustissa lähdettiin liikenteeseen. Ei kai sillä suurta väliä ole, sillä eikös musta saa näyttämään hoikemmalta…sehän olisi pelkkää plussaa.

Näillä lähdettiin...
Ja näillä tanssittiin.
Hiukan takaakin päin.
Kun sitten saavuin Verkatehtaalle, tajusin unohtaneeni ehkä yhden tärkeimmistä asioista… sukat. Olinpa tyhmä. Tietysti mukana piti olla jonkinmoiset jalkineet, jotta jalka liukuisi paremmin lattialla. No en kuitenkaan ollut ainoa kuka tämän mokan oli tehnyt. (”Huh”) Ensikerralla sitten varustaudun paremmin. Pohdimmekin äitini kanssa, että hankkisimme minulle ihan oikeat harjoitusbalettitossut. Harmikseni niitä ei vain saa täältäpäin, joten seuraavan kerran kun Helsingin suunnille olen suuntaamassa, niin hankinpa nämä sitten sieltä. Piruetista kuulemma saisi kivoja tossuja, mutta hintavia sellaisia. Taidanpa sitten käydä kurkkaamassa joistakin urheilukaupoista, jospa sieltä sattuisi löytämään jalkaani sopivat tohvelit.
Äitini heitti minut balettitunnille näin ensimmäisen kerran takia kun en ole ennen käynyt Verkatehtaalla, mutta jatkossa kuitenkin tulen käyttämään pyörää, bussia sekä kävely tekniikkaa perille päästäkseni. Mikäs siinä saahan ainakin lihakset lämmitettyä ennen tunnin alkamista!

Luokkaan astuessani oli se aivan täynnä. Katseeni kiersi jokaisessa oppilaassa. Oli minua vanhempia sekä nuorempia tanssijoita. Laidasta laitaan. Kuulemma kurssille oli suurta, joten oli tehty muutama aikuisbaletti kurssi. Jonoa kurssille on myös valtavasti. Olin onnekas kun ylipäänsä pääsin kurssille, sillä yrittäessämme ilmoittautua kyseiselle kurssille oli VOP:in ilmoitauttumis sivusto täysin ruuhkautunut ja sen myötä en päässyt sisään koko sivustoon. Jouduin odottamaan monia tunteja ennen kuin ruuhka oli hälventynyt ja pääsin lähettämään lomakkeeni. Onni oli tällä kertaa puolellani ja pääsin tunnille. Täällä sitä nyt ollaan ja nautitaan joka minuutista.

Kävimme tunnilla läpi baletin merkitystä sekä jatkamme samassa teemassa seuraavallakin tunnilla. Teimme harjoituksia keskilattialla sekä tangon äärellä. Kävimme läpi erilaisia liikkeitä kuten demi-plie ja grand-plie perusasennossa, 1. asennossa sekä 2. asennossa. Kokeilimme myös liikkeitä, pointe varpailla sekä releve. Teimme myös liikkeen missä tehtiin ensin demi-plie molemmilla jaloilla ja siitä sitten heitettiin nopeasti toinen jalka pliestä eteen ilmaan ja laskeuduttiin takaisin pliehen ja siitä sitten toistettiin sama toisella jalalla. Satuin unohtamaan liikkeen nimen, mutta jos tunnistit tämän liikkeen, niin kerrothan ihmeessä. Kokeilimme myös paikallaan hyppyä sekä siitä oikein laskeutumista.

Tunnin päätteeksi teimme erilaisia venytysliikkeitä, jotta lihakset saisivat palautua. Pääsin jopa näyttämään juuri oppimani spagaatin ja sain tämän tehtyä oikea- sekä vasen jalka edessä, mihin en ole ennen kyennytkään!
Minusta tunnit voisivat olla pitempiä vaikka toisaalta tunti ja vartti on pitkä aika tanssille. Olisi kuitenkin mahtavaa, jos tunnit kestäisivät sen puolitoista tuntia, sillä haluaisin olla mahdollisimman kauan baletin parissa. Viime tunnilla oltuani vilkuilin jatkuvasti kelloa ajatellen: ”Älä ole vielä varttia vaille, älä lopu vielä, älä ole varttia vaille… Aika menee hirmun nopeasti varsinkin kun tekee jotain mistä todella pitää.

Aikuisbaletin opettaja on todella mukavan oloinen, ei yhtään sellainen tiukan oloinen. Minulla oli sellainen käsitys (mistä lie tullut), että balettiopettajat ovat ankaria, mutta tämä kuitenkin osoittautui vääräksi väitteeksi. Hän on nuori nainen, joka valmistuu pian johonkin baletinammattiin. En vain satu muistamaan nimeä kun oli hirmuvaikean niminen.

Loppufiilikset aikuisbaletti tunnista ovat huikeat! Pidin todella ja odotan innolla jo seuraavaa tuntia. *Olisipa jo sunnuntai* Minä tulin todella hyvälle tuulelle ja se jatkui kotonakin. Selitin kotona tarkoin mitä tunnilla teimme ja mitä sitä pidin. Nyt päässäni ei muuta sitten pyörikään kuin baletti. Alkaa tuntua jo hiukan pakkomielteiseltä.

Olen pitkästä aikaa kiinnostunut jostain tosissani ja se tuntuu aivan mahtavalta! Yksinkertaisimpiin sanoihin pistäen ”Rakastan balettia.”

Tanssin iloa jokaiselle sinne ruudun toisellekin puolelle!


Jasmin

torstai 5. syyskuuta 2013

Baletti ajatuksissa

En saanut toissa yössä nukuttua silmänräpäystäkään kun ajatuksissani pyöri vain ja ainoastaan baletti. Oikeastaan se ei ole minusta huono asia, että mietiskelen balettia, sillä se on nykyään yksi minun positiivisuuden, jaksamisen jne. lähde, mutta kun yöunetkin jäävät vähiin tästä, niin se taas on vähemmän mieluisaa.

Odotan kuitenkin aivan innollani päivää 8.9, sillä siiloin varsinaiset baletti tuntini alkavat. Olenhan minä ihan huvikseni pyörähdellyt ja tanssahdellut kotona sekä lukenut monen montaa baletti aiheista kirjaa.

Päälläni on myös nähty tutu, minkä näkeekin ylläni bannerin kuvassa. Se yllä on aivan ihana ”leikkiä” oikeaa ballerinaa. Ainakin pikkusikoni olivat haltijoissaan sekä minä!

Olen kovasti miettinyt mitä minun pitäisi pukea balettitunnille. Toiveeni olisi, että tunnille pitäisi pukeutua niin kuin oikealle balettitunnille eli balettipukuun, trikoihin sekä balettitossuihin, sillä silloin tuntee enemmän itsensä balettitanssijaksi, kuin pelkässä legginseissä sekä topissa tunnelma katoaa. Ainakin minun kohdallani. Minullahan on jo omasta takaa pari viisi kappaletta balettipukuja sekä trikootkin löytyy. Baletti tossuja ei sen sijaan vielä ole, mutta toivottavasti niidenkin hankinnan aika koittaa pian.

Päätäni kaiversi kovasti myös kärkitossuilla tanssiminen, sillä olen kovasti miettinyt, että voisinko koskaan kyetä tanssimaan kärkitossuilla, vaikken ole harrastanut balettia pienestä pitäen. Sekä jos mahdollisuus olisi, niin kuinka kauan minun balettia suunnilleen tulisi harrastaa saavuttaakseni kärkitossuilla pyörähtelyn. Minun suurin unelmani onkin kyetä tanssimaan kovakärkisillä tossuilla, sillä niillä tanssiminen on niin kaunista ja sulavaa sekä ne saavat tanssijan näyttämään pitkältä ja sirolta! Joten jos joku teistä tietää vastauksen pulmaani, niin ilomielin haluan kuulla tietämyksenne asiasta. Helpottaisi myös minunkin oloani. Siihen asti tanssahtelen kärkitossuilla unelmissani…


Jasmin

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Baletti näyttämöllä




Videopätkässä voi nähdä kaikki Kansallisoopperassa olevat esitykset.

Selailin paripäivää sisälle tuotua lehtipinkkaa. Mainoksia, mainoksia...lasku, mainos... Äh, ei mitään kiinnostavaa. Samassa huomasin pinon pohjalta pilkistävän balettitanssija tai siltä se ensisilmäykseltä näytti. Otin lehden pikimmiten käsiini ja iloikseni se oli Suomen kansallisoopperan syksyn 2013 ohjelmisto "Suuria elämyksiä". Katselin lehtisen kannen kuvaa lumoissani. Kannen ballerina oli upea, jäätävän upea! Itsehän olen kiinnostunut juuri ballerinoista kun miestanssijoista. Varmaan juuri siksi kun haaveilen itse olevan samankaltainen.


Aloin selaamaan lehteä siinä mielessä, että löytäisin toivottavasti menossa olevia baletteja. Hetken plärätessäni avautui aukeama, missä oli kasi hiukan toisistaan erilaista balettia. Yksi näistä on

Carl Knif - Pieni Suomalainen Balettiseurue

"Carl Knifin tanssiryhmä ja Sami Saikkosen Pieni Suomalainen Balettiseurue vierailevat Alminasalissa. Kansallisooppera avaa ovensa vieraileville kotimaisille tanssiryhmille. Koreografi Carl Knif tuo omansa tanssiryhmänsä Alminsaliin kantaesitysteoksella Mothertongue. Sami Saikkosen luotsaama Pieni Suomalainen Balettiseurue esittää Saikkosen koreografiat Sarabande 23 ja Faunin iltapäivä, Ulpu Puhakan teoksen Pinnan alta ja Ville Valkosen teoksen Loisto." (Esitykset 20.9.–28.9.2013, Kesto 2t, 1 väliaika.)


sekä hiukan klassisemman

Javier Torres/Pjotr Tšaikovski - Prinsessa Ruusunen

"Prinsessa Ruusunen on kaikkien aikojen rakastetuimpia baletteja ja todellinen koko perheen tanssisatu. Onkin harmi, ettei musiikin säveltänyt Pjotr Tšaikovski koskaan ehtinyt nähdä, minkälaisen suosikkiaseman teos aikojen kuluessa saavuttaisi.
Ruusunen perustuu tuttuun satuun kauniista prinsessa Aurorasta. "Hän käy taistelua pelon ja rakkauden välillä", kertoo koreografian toteuttanut Javier Torres. "Auroran pelastaa lopulta hänen antautumisensa rakkauteen." Torresin tulkinta pohjautuu Marius Petipan klassiseen koreografiaan." (4.10.–9.11.2013, 2t 25min, 1 väliaika.)


Käännettyäni seuraavan sivun ilmestyi silmieni eteen etukannessa ollut kuva, esitys Lumi Kuningatar.

Lumi Kuningatar

"H.C Andersenin satuun pohjautuva koko perheen baletti Lumikuningatar oli joulun 2012 suurhitti, jonka lisäesityksetkin myytiin loppuun muutamassa tunnissa. Varmista paikkasi ajoissa ensi joulun esityksiin!
Lumikuningatar kertoo sadan vuoden takaisessa Helsingissä eläneiden kahden lapsen, Kain ja Kertun, seikkailuista taikavoimien temmellyksessä ja siitä, kuinka paljon urheutta vaaditaan, jotta he selviytyvät eteen tulevista elämän karikoista. Kertun isoäiti on ostanut Lapin matkallaan markkinoilta kauniin vanhan peilin tietämättä, että siihen kätkeytyy Lumikuningattaren taikamaailman taikavoimia.
Lumikuningattaren taikamaailman ovat luoneet koreografi Kenneth Greven kanssa pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikkin Kunttu. Teoksen vaikuttava musiikki kuullaan äänitteeltä, jonka Suomen Kansallisoopperan orkesteri on taltioinut säveltäjä Tuomas Kantelisen johdolla.
Tämä koko perheen baletin ikäsuositus on 6-vuotiaista ylöspäin.
Teoksessa käytettävän ledscreenin on toteuttanut RGB Oy.
"Kansallisbaletin unelmasadussa kaikki osaset ovat kohdallaan". - Helsingin Sanomat, J.T.
"Hurja fantasia sykähdyttää." - Etelä-Suomen Sanomat, S.N." (28.11.-4.1.2014, 2t 25min, 1 väliaika)


Selaillessani vielä vähän matkaa eteenpäin oli loppupuolella vielä yksi baletti, mikä ilmestyykin vasta keväällä 2014.

Javier Torres - Kaunotar & Hirviö

"Koko perheen satumainen baletti. Ensi-ilta 21.2."


Olihan kyseisessä Ooppera -lehdessä monenlaisia muitakin upeita tanssiesityksiä sekä näytelmiä, mutta minua kiinnostavat vain balettinäytelmät ja niitä kyllä riitti. Aloinkin miettimään, että jos saisin lipun hankittua tai kun hankin lipun (keinolla millä hyvänsä), niin voisin mennä katsomaan jonkun näistä kyseisistä baleteista.

Prinsessa Ruususen olenkin nähnyt kun olin noin 10-vuotias, mutta olin sen verran nuori vielä enkä sen takia tohdi muistaa esityksestä paljoa.
Tämä Carl Knifin Balettiseurueen tanssiryhmä ei ole perinteistä klassista balettia ja kun haluaisin välttämättä nähdä juuri sellaista vaikka olisihan se mahtavaa nähdä balettia muistakin näkökulmista ja näin oppisi uutta siitä mitä kaikkea baletti oikein voi olla ja miten kaikin eri tavoin tätä voidaan toteuttaa.
Kaunotar & Hirviö olisi aivan mahtava nähdä, mutta siihen palaillaan taas kun se näyttämöille ilmestyy.
Viimeiseksi vaihtoehdoksi jääkin Lumikuningatar ja sen minä todella haluan nähdä. Olen kyllä nähnyt siitä piirrettyversion, mutta balettina se olisi paljon suurempaa. Voikin olla, että menen katsomaan kyseisen balettiesityksen, jos vain onni suo.

Oletkos muuten sinä menossa joihinkin näihin kyseisiin balettinäytöksiin, jos niin mihin? Ja jos olet jo käynyt katsomassa, niin mitä pidit balettiesityksestä? Olisi kiva kuulla.


Jasmin

perjantai 30. elokuuta 2013

Orginal - Polina Semionova


Olen katsonut kyseisen videon jo monia kertoja uudestaan ja uudestaan. Tämä on aivan mahtava. Tanssija tanssii niin upeasti, että sitä on jopa vaikea kuvailla sanoin.

Aina katsoessani Polina Seminovan baletti videota sisälläni syttyy palavammin intohimo balettia kohtaan ja näin sitä aina kunnioittaa sekä rakastaa entistä enemmän. Tämä saa minut myös aina jaksamaan eteenpäin, jos jostain syystä olen maassa liittyen balettiin tai ei. Yksinkertaisesti saa hyvälle tuulelle.

Toivon, siis todella toivon pystyväni samaan tai ainakin hiukan sinne päin omassa tulevaisuudessani. Sitä on kyllä helppo lisätä tulevaisuuden suunnitelmia sekä toiveita. Eriasia kuitenkin on se toteutuvatko ne… Päiväkerrallaan ja katsotaan mihin elämä minut oikein johtaa.


Jasmin

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Baletti taustastani

Äitini vei minut Helsingissä olevaan kouluun (en satu muistamaan koulun nimeä) ”pääsykokeisiin”, missä valittiin tarkoin säännöin hakijoista lahjakkaimmat opiston balettitunneille. Olin silloin melko nuori ja senpä takia en pysty muistamaan tarkoin kyseisestä päivästä, mutta pieniä muisti katkelmia tuolla pään onkaloista löytyy sekä äitini kertomukset asiasta.

Olin aivan innoissani, sillä minusta voisi tulla aivan oikea ballerina! Niin kuin siinä Barbie elokuvassa! Tämä oli tuolloin yksi innostukseni lähde. Huvittavaa kyllä kun nyt ajattelen asiaa.

Mukaan kokeisiin kehotettiin ottamaan uimapuku, balettipuku tai muuten vain tiukka, mutta mukava asu. Itse en omistanut jumppapukua enkä halunnut laittaa uimapukua, joten päädyin legginsseihin sekä toppiin. Näillä varusteilla matka jatkui kohti koulun salia, missä jokaiselle hakijalle annettiin lappu, missä oli oman sukunimensä ensimmäinen kirjain eli minun tapauksessani G. Tämä sitten kiinnitettiin selkään.

Kun kaikki olivat saaneet lappunsa, pyydettiin meitä menemään seinän päähän. En tiennyt mitä tuleman piti, mutta muistan sydämeni pamppailevan tuhatta ja sataa. Minua pelotti ja samaan aikaan olin aivan töpinöissäni. Samassa saliin astui upea ballerina. En voinut ottaa katsettani irti hänestä. Minulla on vieläkin tallella kuva mielessäni miltä hän näytti kauniissa tutussaan. Sellaiseksi minäkin halusin tulla. Ei hetkeäkään kun musiikki alkoi soida ja neiti tutussaan kehotti meitä toistamaan hänen liikkeensä. Teimme työtä käskettyä.

Kiivaasti salin toisella puolella pöytiensä äärellä olevat tuomarit raapustivat kynät suhisten vihkosiinsa. Luultavasti kirjoittivat ylös taitomme. Se lisäsi paineita, mutta nautin kuitenkin ja tein parhaani. Ja se huomattiin, sillä muutaman päivän kuluttua sain viestiä kotiin, että olin tullut valituksi. Taisin pimahtaa täysin, tai niin ainakin äitini kertoi, sillä tätä olin todella toivonut ja sen minä sain!

Loppupeleissä harrastin balettia sen muutaman vuoden kun sitten tanssin lopetin. Syytä en osaa sanoa, mutta nyt jälkeenpäin harmittaa, sillä minusta olisi voinut tulla ehkäpä jopa ammattitanssija, jos onni olisi suonut.
Niin tai näin, tässä sitä nyt ollaan jälleen klassisen baletin pauloissa, sillä olen aloittamassa aikuisbaletin. Olen aivan töpinöissäni, niin kuin ennen vanhaa, jos niin voi sanoa! Tulee aivan lapsuus mieleen. On mahtavaa kun voi harrastaa balettia ilman aikaisempaa kokemusta. Baletin voi aloittaa missä iässä tahansa, mikä on kuin taikaa korvilleni. Tuolloin ei vain voi valmistua ammattitanssijakasi, mutta se ei minua harmita, sillä haluan ymmärtää klassista balettia sekä toiveeni olisi jossain vaiheessa tanssia kärkitossuilla!

Tunnit alkavat parin viikon päästä ja oikein lasken päiviä milloin koittaa se ihana päivä kun voin tokaista ääneen: ”Huomenna alkaa balettitunnit!”
En malta odottaa!

Tulen paljastamaan blogissa kaikki oppimani sekä jakamaan iloni sekä suruni mitä matkanvarrella tulee kohti baletin maailmaa. Jaan suunnitelmani sekä mietteeni, aivan kuin päiväkirjaan. Toiveeni olisi jatkaa klassista baletti mahdollisimman pitkään. Ehkäpä vielä vanhana jo ikää nähneenä rouvana pyörähtelisin klassisen baletin tahtiin pienessä vaaleanpunaisessa tutussa!


Jasmin